Hiihtoa, hisua ja paukkupakkasia

13 02 2012

Rush Racing Tour TransAlp2012 -tiimin neljäs jäsen on kestävyysliikunnan konkari, vaikkakin pyöräilijänä noviisi. Talvisin on aina hiihdetty ja miksipä sitä tapojaan muuttaisi.

Täällä Napapiirillä hiihtäminen on luonnollinen tapa kuntoilla talvisin ja kotikaupunkia, Rovaniemeä, ei voi kuin kiittää latuverkostosta ja hyvin hoidetuista laduista. Viime vuosien tapa varmistaa hiihtokauden aloitus “menneen kauden lumilla” eli kesän yli säilötyllä tekolumella on tuttua täälläkin. Syysloman pyöräilyleirin jälkeen pääsi saman tien suksille jo lokakuussa. Viime syksynä lumettaja oli kuitenkin pihistellyt lumen kanssa ja lämpimien vesisateiden jälkeen paanalla taisi olla enemmän purua kuin lunta. No hatun noston arvoisesti latua kuitenkin kunnostettiin, jäähilettä tuotiin hallilta ja tykki lauloi jos pakkasta oli. Mutta onhan se vasta HIIHTOA, kun pääseen luonnon lumelle lumiseen metsään. Lumia sai odotella joulukuulle, mutta sittenpä sitä on taivaalta tullutkin. Taisipa tällä viikolla mennä jo metrin raja rikki. Lumitöissäkin on siis saanut olla. Koko kotiväki. Kuntoiluni on ollut siis pääosin hiihtoa. Kilometrejä en ole laskenut, mutta taitaapa niitä jo pitkälti nelinumeroinen luku olla.

Jos ladulla treenaa, niin tekeehän sitä hiihtokuntoaan myös koetella. Hisu eli hiihtosuunnistus on näin harrastajalle “ei niin totinen” -laji mitellä niin fyysistä kuin henkistäkin kanttia. Mitä se hisu on? Reitihärvelin kuva http://routegadget.tulospalvelu.fi/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=74&kieli=kertonee enemmän kuin osaan kirjoittaa. Siis hiihtämällä nopeinta reittiä rastilta toiselle. Usko tai älä, mutta hisu on haastavampaa kuin karttaa katsomalla luulisi. Startteja on tälle talvelle jo 11, joten eipä ole tarvinnut hiihtolenkeillä vetoja ottaa.

Mitä hiihtäjä tekee tulipalopakkasilla, kun ladulle ei kykene? Harrastaja tuskin samoin kuin “Musti” Jauhojärvi eli hiihtää rullasuksilla hallissa. Viikko sitten tuli kuitenkin huiputettua lumikenkäillen Iso-Syöte, Romevaara ja Teerivaara. Lumikenkäily tuntuisi olevan hiihtäjälle oiva tapa treenata, jalkaa saa nostaa hangesta kuin kampea konsanaan. Alkuviikosta työmatkalla tutustuin juosten Lauttasaaren, Otaniemen, Tapiolan ym lumisiin maisemiin. Edellisestäjuoksulenkistä olikin jo jokunen kuukausi. Spinningissäkin tuli käytyä. Mitä tästä korvaavasta harjoittelusta opin? Ainakin sen, että vaikka hiihto kulkee ja ladulla jaksaa, niin pitkät lenkit muuta tehden syövät miestä. Pari päivää sai siis himmailla, jotta tänään taas jaksoi PYÖRÄILLÄ. Niin, aivan totta, pyöräilytapahtumaanhan tässä valmistaudutaan ja tuntumaa on pidettävä yllä myös näin hiihtokaudella. Lumikenkäilyä ja juoksia unohtamatta. Sillä saattavathan ne pakkasetkin vielä tulla.

-Kimmo M- Lenkillä jo vuodesta 1976


Actions

Information

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s




%d bloggers like this: