Akkujen latausta – Kimmo Y

”Se on oikein koiralle, että luu on kova!” lohkaisi vaimo empaattisesti valitellessani ääneen sääennustetta. Olin lähdössä ajelemaan pyörällä anoppilaan –140 kilometrin yhdensuuntainen lenkki – ja Pekka Pouta lupasi koko päiväksi suoraa vastatuulta 7 m/s. Lenkistä muodostuikin kohtuullisen kova peruskunnon testi. Seitsemän tuntia vastatuuleen polkemista sujui kuitenkin hienosti (vaikkakin hitaasti) ilman ongelmia. Tyytyväisenä totesin talven treeneistä jotain jääneen jalkoihin!

Jos klikkaat kuvaa, niin siitä saa jotain selvää.

 

Luu on helmikuussa ollut kova myös kovien pakkasten ja huonosti aurattujen pyöräteiden takia. Sinnikkäästi olen kuitenkin työmatkaa veivannut kelistä riippumatta. Jos pukemiseen käytetyn ajan laskisi mukaan, kasvaisivat treenituntimäärät kolmasosan . Kaikista kovimmilla, yli 30 asteen pakkasilla, saa lisähaastetta matkantekoon myös pyörän toiminnasta: Vapaaratas tahtoo jäätyä niin, että jos polkemisen lopettaa, ei vetoa enää saa päälle, vaan kammet jauhavat tyhjää. Tähän löytyy yksinkertainen ratkaisu: polkemista ei pidä alamäessäkään lopettaa. Tarvittaessa vaan hillitään vauhtia jarruilla samalla kuitenkin raivokkaasti polkien. Voimatreeniä alamäessä…  Älkää kysykö, mitä järkeä…

Helmikuu: 57 h, 943 km, keskivauhti 18,38 km/h (vakaassa nousussa )

 

Kaikin puolin helmikuun harjoittelu sujui suunnitellusti. Työmatkapyöräilyä kertyi runsaasti, täydennyksenä lisäksi muutama vapaarullalenkki. Mukava on välillä istua maantiepyörän satulassa kesävaatteissa! Pyöritystekniikallekin se tekee hyvää, tahtoo tuo pakkasessa junnaaminen vähän jäykistää (entisestään).

Kaikki treenit: http://www.endomondo.com/workouts/user/2357968

Ensi viikosta on tulossa haasteellinen. Täytyisi malttaa pitää ensimmäinen kunnon lepoviikko pitkästä aikaa, jotta sitten seuraavalla viikolla jaksaa puskea vuoristonousuja Italiassa! Tätä treeniviikkoa odotan jo malttamattomasti. Odotettavissa on talven kovin viikko, johon sisältyy mahdollisimman paljon nousua ja jo koviakin tehoja. Toivottavasti säät suosivat!

Ai niin: Tuota otsikossa mainittua akkujen lataamista olen harrastanut pitkien lenkkien tauoilla huoltoasemilla (lämpöpohjallisten akuissa riittää virtaa vain neljäksi tunniksi…) Kuvassa myös urheilijan evästä:

 

Lopuksi pikku video:

 

-KY-

 

Tour Transalp, Jari Viikko 7

Viimeisimmat viikot sujui hyvin harjoituksien suhteen ja tuloskunto olikin nousussa. Kuitenkin kauan vaivanneet flunssan oireet puhkesivat viimenkin ihan oikeaksi flunssaksi, toki taaskaan ei kuumeeksi asti. Sairastan kuumeeksi asti tosi harvoin. Nyt keuhkot täyttyvät limasta, eikä anaerobista intervallia pysty paukuttamaan halutulla tavalla, kuten sitä tässä vaiheessa luistelukautta pitäisi. Viikko 7 oli kuitenkin etukäteenkin laskettu kevyeksi viikoksi, joten sikäli ei haitannut vaikkei ryskämään päässytkään.

Kevyt viikko 7:

Maanantai, hieronta, lepo

Tiistai: Lepo

Keskiviikko: Nopeusvoima Punttirtreeni, hypyt sekä 1.5h pyöräilyä

Torstai: 1.5h pyöräilyä, pikaluistelu lyhyitä intervalleja. Luistelu kulki hyvin kunnes alkoi tarvitsemaan happea tosissaan.

Perjantai: Lepo

Launtai: Kestovoima punttitreeni.

Sunnuntai, 45min hölkkä. 1h trainerilla, josta 20min anaerobisen kynnyksen tuntumassa.

 

 

Hiihtoa, hisua ja paukkupakkasia

Rush Racing Tour TransAlp2012 -tiimin neljäs jäsen on kestävyysliikunnan konkari, vaikkakin pyöräilijänä noviisi. Talvisin on aina hiihdetty ja miksipä sitä tapojaan muuttaisi.

Täällä Napapiirillä hiihtäminen on luonnollinen tapa kuntoilla talvisin ja kotikaupunkia, Rovaniemeä, ei voi kuin kiittää latuverkostosta ja hyvin hoidetuista laduista. Viime vuosien tapa varmistaa hiihtokauden aloitus “menneen kauden lumilla” eli kesän yli säilötyllä tekolumella on tuttua täälläkin. Syysloman pyöräilyleirin jälkeen pääsi saman tien suksille jo lokakuussa. Viime syksynä lumettaja oli kuitenkin pihistellyt lumen kanssa ja lämpimien vesisateiden jälkeen paanalla taisi olla enemmän purua kuin lunta. No hatun noston arvoisesti latua kuitenkin kunnostettiin, jäähilettä tuotiin hallilta ja tykki lauloi jos pakkasta oli. Mutta onhan se vasta HIIHTOA, kun pääseen luonnon lumelle lumiseen metsään. Lumia sai odotella joulukuulle, mutta sittenpä sitä on taivaalta tullutkin. Taisipa tällä viikolla mennä jo metrin raja rikki. Lumitöissäkin on siis saanut olla. Koko kotiväki. Kuntoiluni on ollut siis pääosin hiihtoa. Kilometrejä en ole laskenut, mutta taitaapa niitä jo pitkälti nelinumeroinen luku olla.

Jos ladulla treenaa, niin tekeehän sitä hiihtokuntoaan myös koetella. Hisu eli hiihtosuunnistus on näin harrastajalle “ei niin totinen” -laji mitellä niin fyysistä kuin henkistäkin kanttia. Mitä se hisu on? Reitihärvelin kuva http://routegadget.tulospalvelu.fi/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=74&kieli=kertonee enemmän kuin osaan kirjoittaa. Siis hiihtämällä nopeinta reittiä rastilta toiselle. Usko tai älä, mutta hisu on haastavampaa kuin karttaa katsomalla luulisi. Startteja on tälle talvelle jo 11, joten eipä ole tarvinnut hiihtolenkeillä vetoja ottaa.

Mitä hiihtäjä tekee tulipalopakkasilla, kun ladulle ei kykene? Harrastaja tuskin samoin kuin “Musti” Jauhojärvi eli hiihtää rullasuksilla hallissa. Viikko sitten tuli kuitenkin huiputettua lumikenkäillen Iso-Syöte, Romevaara ja Teerivaara. Lumikenkäily tuntuisi olevan hiihtäjälle oiva tapa treenata, jalkaa saa nostaa hangesta kuin kampea konsanaan. Alkuviikosta työmatkalla tutustuin juosten Lauttasaaren, Otaniemen, Tapiolan ym lumisiin maisemiin. Edellisestäjuoksulenkistä olikin jo jokunen kuukausi. Spinningissäkin tuli käytyä. Mitä tästä korvaavasta harjoittelusta opin? Ainakin sen, että vaikka hiihto kulkee ja ladulla jaksaa, niin pitkät lenkit muuta tehden syövät miestä. Pari päivää sai siis himmailla, jotta tänään taas jaksoi PYÖRÄILLÄ. Niin, aivan totta, pyöräilytapahtumaanhan tässä valmistaudutaan ja tuntumaa on pidettävä yllä myös näin hiihtokaudella. Lumikenkäilyä ja juoksia unohtamatta. Sillä saattavathan ne pakkasetkin vielä tulla.

-Kimmo M- Lenkillä jo vuodesta 1976

Obstacles to be conqured combining every day life to Tour TransAlp

Hi all!

I’m digging into quite familiar resource obstacle to every one who has long term plan for event like Tour TranAlp in our team that everyday TIMETABLES.

As a younster in our group I’m living my RUSH years of my lifespan, three kids, 2 yrs, 4 yrs and 7 yrs, job that needs travelling away from home about 100 days through out year and loving (read understanding and with good nerves) wife with shif work in intense care unit in hospital.

How in the heck to balance with sufficient training time and cope the family and occupational timetables? I presume that I’m not the only one puzzling with this issue??

My solution that works in real life is quite easy solution:

strickt timing and routines!

First realize what are the limits within your time zones for each life sector. And be honest when counting this…

Training needs to be placed and planned into daily routines and in this life situation I have to accept that every minute counts when training. My training can be placed between 6:00-7:30 am or 20:00-21:00 pm if I’m on business trip. That’s why I’ll carry indoor rollers and bicycle with me in every single more or less longer business trip to be able to carry the contact and feeling for cycling.

Also adapt: do different exercises, gym, cross fit, xc-skiing, commuting when possible, the more frequent the better.

Also be creative: when playing with kids it’s possibel to exercise. Example:  2 weeks ago I noticed that it’s more fun and more efficient to do MTB training with kids by attaching their Stiga winterslegde with a line to my MTB. Kids love to hang behind my bike and I get better excercise and not neglegting my family .

This is my simple solution in my every day life and one more thing stay healthy! Unfortenatenaly this my principle I’ve cracked during january but if getting sick let the body recover eg. remember to ease!

Have nice february and be creative when training!

PS: When winter is cracking the freezing records remember adapt Your training clothing to meet the ecxeptations of the elements, freezing wind and chilly low degrees and use layering!!

BW: NurMikko

 

 

 

Winter training at the Arctic

How can you train for an upcoming cycling event if you live in Lapland and it´s January?

Most of us use to ski xc or skate or do some other kind of reasonable training inside. I have chosen to commute and exercise with my mountain bike. This is what it was like in January. At least I had power training enough…:

-KY-

Tammikuu paketissa – KY

Talviharjoitteluni rungon muodostaa työmatkapyöräily. Marraskuusta lähtien olen pikkuhiljaa lisännyt määrää lähtemällä aamulla vähän aikaisemmin ja polkemalla töihin pidemmän reitin kautta. Näin saan aamuun reilun tunnin lenkin – sen voi jo laskea treeniksi. Välillä mennään tehokkaasti, välillä rauhallisesti, täysin kelistä ja fiiliksestä riippuen. Paluumatka työpäivän jälkeen onkin useimmiten sitten ollut vain hidasta ajelua suorinta reittiä kotiin.

Aika pitkään meni saada kroppa tottumaan tällaiseen rytmiin. Tehot on ollut pakko pitää vaatimattomalla tasolla, ettei kokonaisrasitus ole kasvanut liian suureksi.  Viime viikkoina on jo iltapäivälläkin haluttanut ajaa vähän pidempi tai tehokkaampi lenkki – selvä merkki siitä, että ihan totaalijumi ei ole vielä iskenyt . Kelien parantuessa ja päivän pidetessä on näitä pidempiä paluulenkkejä tarkoitus tehdä useammin.

Siinäpä se, viikonloppuun  sitten vielä pitkä lenkki ja/tai voimaharjoitus, sekä yksi vapaapäivä. Näin jatketaan vielä helmikuu, maaliskuun alussa odottaakin sitten viikon vuoristoleiri Italiassa!

Tammikuun saldo: 58 h, 1025 km, keskinopeus huikeat 17,6 km/h!

Kaikki treenitietoni löytyvät täältä:

http://www.endomondo.com/workouts/user/2357968

-KY-

Tour TransAlp Project, Jari WK3

At beginning, few words about long term plan. Before focus training for tour trans-alp I’ll complete speed skating season. On season total training volume need to keep moderate to stay fresh for hard skating interval training. At the April volume have to increase, and highest volume week should be at the end May. Unfortunately then early cycling season will be lost for volume training, can’t believe to be fresh for races when doing high volumes. But have to sacrifice something for coming hard week on Trans-Alps.

Week 3

In 3 skating days focus on 3-5 minute intervals, total 59 minutes at 100-90% pace from 5 minutes maximum. Beside that I did 2*4*(45s intervals with 30s recovery), what a suffering with lactate acids. Highest intensity skating intervals on WK3 were 8*200m flat-out. On bike total 8 hours, mostly on Zone 2 and about 1 hour on recovery zone, few intervals on Z4 and Z5 off course.  Very hard week, thanks to skating.

Tour Transalp -projekti

Tervehdys Napapiiriltä!

 

Kaksi Rush Racing -joukkuetta onnistui saamaan osallistumisoikeuden ensi kesän Schwalbe Tour Transalp -maantiepyöräilykisaan. Tour Transalp on seitsemänpäiväinen vuoristoetappikisa Saksan, Itävallan ja Italian Alpeilla. Kokonaispituus on 806 km ja nousumetrejä kertyy kaikkiaan 19081 m – kiipeiltävää siis riittää!

 

Jari, Kimmo Y, Mikko ja Kimmo M

 

Meillä osalllistujilla on vakaa aikomus olla olla juhannusaattona lähtöviivalla sellaisessa kunnossa, että haasteesta kunnialla selviämme (tai näin ainakin on suunniteltu…). Se, miten meidän käy, selviää tätä blogia seuraamalla. Kerromme täällä viikoittain harjoittelumme etenemisestä – siitä, kuinka hullut pohjoisesta puskevat läpi tuulen ja tuiskun kohti kesäisiä Alppeja!

 

 

-KY-

Graind Raid 2011 – Suffer with a Smile

8.30 am. We take a right 90 degrees turn onto the Pointe de Mandelon plateau at 2250 meters height. A late sunrise  shines in our face after climbing for 1h45m in the forest combining asphalt, gravel roads and single tracks. Middle ring (mainly 33-34) so all fine so far. The view is simply astonishing.

Descent from the Pointe de Madelon plateau

No time for dreaming away, a bit difficult at a 170 bpm heart rate anyways, as we get another stretch of highly technical single tracks in the next 5 kms. Yesterday during the car ride from Bourg d’Oisans to Sion we were wondering if the track would be mainly going through rather “boring” jeep tracks all. Question answered. As I have a personal preference for more “drops’n rocks” I can only smile. 10 kms  further and after literally seen 3 bikers on hardtails bouncing off their bikes I know for sure: this is the real deal and I like it.

Singletracks - plenty of them!

Passing through Evolene it’s the third stop and the first enthousiastic crowd. From the quality of the feed zones (they have everything) and the support  you would think everyone in Switzerland is into mtb. A nice stretch of technical forest climb, keep those thumbs shifting, and off into the descent towards Eison. Single tracks and drops on the menu again, a Frenchie dives into the fields, no cows around, and ends up 15 meters lower. Luckily no harm done. Remarkable: the respect among all riders. A simple “attention – gauche/droite” is enough to pass the person in front off you. Then again, with 100m drops next to the track you’d rather not act as an idiot.

After leaving Eison it’s time for “the wall”. A 1300m, 11% average off road climb to the Pass de Lona at 2800m. During the first 5 kms we stay in the shade of the forests and the climbing percentage is feasible.  All goes well until halfway the climb when turning out of the shade and into the 34C Swiss oven. Small ring, 180 bpm heart rate. Not good. Just before La Vieille at 2/3s of the climb the leader of the 120k Verbier Grand Raid, Urs Huber, passes me – yes these guys already did an extra 60k. The memory card says the worst is still to come after La Vieille but we weren’t planning to win this thing anyways. After a mix of kiwis, Isostar bars, Swiss Gruyère (I told you they have everything) and a liter of water I continue. 500m into the rocky singletrack Alban Lakata (2010 marathon world champ) passes me. I follow for 300 meters, then I hike for almost 2 kms and over 45 mins. The 25%(+?) climb in loose gravel to the top of the Pass de Lona can not be biked, the only difference is that the pros actually run up the climb.  I’d conclude that carrying a 12k bike on your back after 4,5 hours of biking is pure suffering, with or without the 500(!) fans cheering you on.

No time for smiling.

The small second climb of the Pass de Lona (it’s “only” 150hm at avg 12%) announces the next part of the race: it’s downhill time. Painful legs, shoulders and lower back really enjoy this part of the track as you have no time to sit down or relax. The views are breath-taking (if any left). Further on you’re thrown into another dusty singletrack section with half a meter drops. Easy roll out to the finish? Think again.

So what was missing from the track so far? Right, river crossings. Enter a technical xc track like section with at least 6 crossings surrounded by fans and families grilling and drinking beers. Ever thought of stealing a sausage from a BBQ? I did after 6,5 hrs on this day. So that was it then? No, no and no. Switchbacks! Yes, 3k of those as well for the cramping fingers thank you.

15 kms of downhill left

The reward? Finishing in a 1000 person Biergarten-like tent. Conclusion on the Grand Raid. Beautiful: yes. Dangerous: yes. Painful: yes. Next year again: most certainly! Overall time: 6h58m, ranking 503 out of 1150 in our category so not too bad for a first-timer. Thanks to the organizers for a magnificent event and thanks to Pascal, Bart and Nele for all logistic support! The details can be found here .

More posts by the author can be found on Comingthru.com

The Rush Racing Netstore is online!

After a lot of hard work the Rush Racing Netshop is finally online.

www.rushracing.fi 

Because of this project I have been training less but all in all I’m still quite happy with my condition. Tomorrow going to go for a long road ride and next week the first competition of the year. I hope to find some time again to write more on this blog but on the other hand I also want to keep my priorities in check. In January or first son was born and every minute I’m writing posts on this block is also a minute away from my family and I guess I’m already quite much away from home. Anyway I hope you like the shop and don’t hesitate to leave your comments!